karikko

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Karikko


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karikko (4-A)

  1. (myös kuvaannollisesti) paikka, jossa on useita kareja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑrikːo]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: ka‧rik‧ko

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karikko karikot
genetiivi karikon karikoiden
karikoitten
karikkojen
partitiivi karikkoa karikkoja
karikoita
akkusatiivi karikko;
karikon
karikot
sisäpaikallissijat
inessiivi karikossa karikoissa
elatiivi karikosta karikoista
illatiivi karikkoon karikkoihin
karikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karikolla karikoilla
ablatiivi karikolta karikoilta
allatiivi karikolle karikoille
muut sijamuodot
essiivi karikkona karikkoina
translatiivi karikoksi karikoiksi
abessiivi karikotta karikoitta
instruktiivi karikoin
komitatiivi karikkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

karikkoranta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • karikko Kielitoimiston sanakirjassa