kari

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Kari ja karı


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kari (5)

  1. vedenpinnan alla tai vain hieman sen päällä oleva kivi tai kallio, johon veneet tai laivat voivat vahingossa törmätä, matalikko
    Ajoimme karille.
  2. pieni, kallioinen tai kalliorantainen saari, käytetään erityisesti paikannimissä
  3. (kuvaannollisesti) ongelma tai epäonnistuminen
    Neuvottelut ajoivat karille.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑ̝ri]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kari karit
genetiivi karin karien
partitiivi karia kareja
akkusatiivi kari; karin karit
sisäpaikallissijat
inessiivi karissa kareissa
elatiivi karista kareista
illatiivi kariin kareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karilla kareilla
ablatiivi karilta kareilta
allatiivi karille kareille
muut sijamuodot
essiivi karina kareina
translatiivi kariksi kareiksi
abessiivi karitta kareitta
instruktiivi karein
komitatiivi kareine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

karikukko, karilleajo, salakari

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kari Kielitoimiston sanakirjassa

Ainu[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kari, kaksipaikkainen verbi

  1. kiertää ympäri, pyörittää

Etymologia[muokkaa]

ei käytetä yksinään vaan ainoastaan osana muita sanoja

Verbi[muokkaa]

kari, yksipaikkainen verbi

  1. (aaveesta, hirviöstä) kierrellä ympäriinsä, kuljeksia ympäriinsä, maleksia ympäriinsä

Lähteet[muokkaa]

  • Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
  • Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kari (gen. karja, part. karja)

  1. karja
  2. lauma; parvi

Taivutus[muokkaa]

  • monikon partitiivi karju ja karjasid

Substantiivi[muokkaa]

kari (gen. kari, part. kari)

  1. kari
    veealused karid – vedenalaiset karit
    laev on karil – laiva on karilla

Taivutus[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kari (gen. kari, part. kari)

  1. kuri, komento
    kõva kari – kova / ankara komento

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kari Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
  • kari sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"