kansalainen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kansalainen (38)

  1. valtiossa syntyperänsä tai hankkimansa aseman perusteella kansalaisoikeuksistaan nauttiva ja kansalaisvelvollisuuksistaan huolehtiva ja vastaava henkilö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑnsɑˌlɑi̯nen/
  • tavutus: kan‧sa‧lai‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kansalainen kansalaiset
genetiivi kansalaisen kansalaisten
kansalaisien
partitiivi kansalaista kansalaisia
akkusatiivi kansalainen;
kansalaisen 		kansalaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kansalaisessa kansalaisissa
elatiivi kansalaisesta kansalaisista
illatiivi kansalaiseen kansalaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kansalaisella kansalaisilla
ablatiivi kansalaiselta kansalaisilta
allatiivi kansalaiselle kansalaisille
muut sijamuodot
essiivi kansalaisena
(kansalaisna) 		kansalaisina
translatiivi kansalaiseksi kansalaisiksi
abessiivi kansalaisetta kansalaisitta
instruktiivi – kansalaisin
komitatiivi – kansalaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kansalaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		kansalais-

Käännökset[muokkaa]

1. kansalaisoikeuksistaan nauttiva ja kansalaisvelvollisuuksistaan huolehtiva ja vastaava henkilö

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

eurokansalainen, kansalaisadressi, kansalaisaktivismi, kansalaisillalliset, kansalaisjärjestö, kansalaiskasvatus, kansalaiskeräys, kansalaiskeskustelu, kansalaiskoulu, kansalaiskunto, kansalaisliike, kansalaisluottamus, kansalaismielipide, kansalaisoikeus, kansalaisopisto, kansalaispalkka, kansalaispiiri, kansalaispäivälliset, kansalaisrohkeus, kansalaissota, kansalaistaito, kansalaistoiminta, kansalaisyhteiskunta, maailmankansalainen, rivikansalainen

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kansalainen&oldid=4522674”