kansalaisluottamus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kansalaisluottamus

  1. (oikeustiede) aiemmin Suomen laissa tunnettu oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi ja tulla nimitetyksi valtion tai kunnan virkaan. Kansanlaisluottamuksen saattoi menettää rikoksen seurauksena.

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana osista kansalainen (yhdyssanamuoto) ja luottamus

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta
juopunut (nauttinut alkoholia)
Laitinen on tainnut nauttia muutakin kuin kansalaisluottamusta.

Aiheesta muualla[muokkaa]