käskytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käskytys (39)

  1. käskyttäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæskyt̪ys/
  • tavutus: käs‧ky‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käskytys käskytykset
genetiivi käskytyksen käskytysten
käskytyksien
partitiivi käskytystä käskytyksiä
akkusatiivi käskytys;
käskytyksen
käskytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi käskytyksessä käskytyksissä
elatiivi käskytyksestä käskytyksistä
illatiivi käskytykseen käskytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi käskytyksellä käskytyksillä
ablatiivi käskytykseltä käskytyksiltä
allatiivi käskytykselle käskytyksille
muut sijamuodot
essiivi käskytyksenä käskytyksinä
translatiivi käskytykseksi käskytyksiksi
abessiivi käskytyksettä käskytyksittä
instruktiivi käskytyksin
komitatiivi käskytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo käskytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
käskytys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä käskyttää (käskyt- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]