käreys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käreys (40)[1]

  1. se, että on käreä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæreys/ tai /ˈkærey̯s/
  • tavutus: kä‧re‧ys / kä‧reys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käreys käreydet
genetiivi käreyden käreyksien
partitiivi käreyttä käreyksiä
akkusatiivi käreys;
käreyden
käreydet
sisäpaikallissijat
inessiivi käreydessä käreyksissä
elatiivi käreydestä käreyksistä
illatiivi käreyteen käreyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi käreydellä käreyksillä
ablatiivi käreydeltä käreyksiltä
allatiivi käreydelle käreyksille
muut sijamuodot
essiivi käreytenä käreyksinä
translatiivi käreydeksi käreyksiksi
abessiivi käreydettä käreyksittä
instruktiivi käreyksin
komitatiivi käreyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo käreyde-
vahva vartalo käreyte-
konsonantti-
vartalo
käreyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan käreä vartalosta käre- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Anagrammit[muokkaa]

keräys, räyske, ärsyke

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • käreys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40