jatkuva
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
jatkuva (10) (komparatiivi jatkuvampi, superlatiivi jatkuvin) (taivutus [luo])
- yhtäkestoinen, pysyvä, pitkittynyt
- ehyt
- (matematiikka) sellainen, joka ei sisällä epäjatkuvuuksia
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjɑt̪kuʋɑ/
- tavutus: jat‧ku‧va
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: jatkuvasti
- substantiivit: jatkuvuus
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- jatkuva Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
jatkuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jatkua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jatkuva | jatkuvat |
| genetiivi | jatkuvan | jatkuvien (jatkuvain) |
| partitiivi | jatkuvaa | jatkuvia |
| akkusatiivi | jatkuva; jatkuvan | jatkuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jatkuvassa | jatkuvissa |
| elatiivi | jatkuvasta | jatkuvista |
| illatiivi | jatkuvaan | jatkuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jatkuvalla | jatkuvilla |
| ablatiivi | jatkuvalta | jatkuvilta |
| allatiivi | jatkuvalle | jatkuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jatkuvana | jatkuvina |
| translatiivi | jatkuvaksi | jatkuviksi |
| abessiivi | jatkuvatta | jatkuvitta |
| instruktiivi | – | jatkuvin |
| komitatiivi | – | jatkuvine |