jatkuvuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jatkuvuus (40)

  1. se, että on jatkuva
    liiketoiminnan jatkuvuus
    hoitosuhteen jatkuvuus
  2. (elokuva) kuvallinen tai äänellinen elementti joka sitoo kuvia tai kohtauksia toisiinsa
  3. (matematiikka) se, että ei sisällä epäjatkuvuuskohtia

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjɑt̪kuʋuːs/
  • tavutus: jat‧ku‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jatkuvuus jatkuvuudet
genetiivi jatkuvuuden jatkuvuuksien
partitiivi jatkuvuutta jatkuvuuksia
akkusatiivi jatkuvuus;
jatkuvuuden
jatkuvuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi jatkuvuudessa jatkuvuuksissa
elatiivi jatkuvuudesta jatkuvuuksista
illatiivi jatkuvuuteen jatkuvuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jatkuvuudella jatkuvuuksilla
ablatiivi jatkuvuudelta jatkuvuuksilta
allatiivi jatkuvuudelle jatkuvuuksille
muut sijamuodot
essiivi jatkuvuutena jatkuvuuksina
translatiivi jatkuvuudeksi jatkuvuuksiksi
abessiivi jatkuvuudetta jatkuvuuksitta
instruktiivi jatkuvuuksin
komitatiivi jatkuvuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jatkuvuude-
vahva vartalo jatkuvuute-
konsonantti-
vartalo
jatkuvuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan jatkuva vartalosta jatkuv- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jatkuvuusehto

Aiheesta muualla[muokkaa]