jalostus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jalostus (39)
- (biologia) elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti
- (taloustiede) raaka-aineiden saattamista käyttökelpoiseen muotoon
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjɑlost̪us/
- tavutus: ja‧los‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jalostus | jalostukset |
| genetiivi | jalostuksen | jalostusten jalostuksien |
| partitiivi | jalostusta | jalostuksia |
| akkusatiivi | jalostus; jalostuksen |
jalostukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jalostuksessa | jalostuksissa |
| elatiivi | jalostuksesta | jalostuksista |
| illatiivi | jalostukseen | jalostuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jalostuksella | jalostuksilla |
| ablatiivi | jalostukselta | jalostuksilta |
| allatiivi | jalostukselle | jalostuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jalostuksena | jalostuksina |
| translatiivi | jalostukseksi | jalostuksiksi |
| abessiivi | jalostuksetta | jalostuksitta |
| instruktiivi | – | jalostuksin |
| komitatiivi | – | jalostuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jalostukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jalostus- | |
Etymologia
[muokkaa]verbi jalostaa (vartalo jalosta-) + johdin -us
Käännökset
[muokkaa]1. jalostamisen toteutus
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hevosjalostus, jalostusarvo, jalostusaste, jalostuslaitos, jalostussikala, jalostustehdas, jalostustoiminta, jalostustuote, jalostusvaha, jatkojalostus, kalanjalostus, karjanjalostus, kasvinjalostus, kivenjalostus, kotieläinjalostus, metallinjalostus, metsänjalostus, puunjalostus, risteytysjalostus, rodunjalostus, sianjalostus, tuotantojalostus