itu

Wikisanakirjasta
ruoaksi idätettyjä pavunituja

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

itu (1-F) (monikko idut)

  1. kasvin siemenestä tai mukulasta kasvamaan lähtevä varren ja lehtien alku
    Perunoissa on jo idut.
  2. (erityisesti, keittiö) eräiden kasvien siemen tai papu idätettynä raakaravinnoksi tai ruoanlaittoon
    Sinimailasen idut ovat kevyttä mutta valkuaispitoista syötävää.
    Papujen idut sulavat paremmin kuin idättämättömät pavut, mutta kaikki ravintoaineet ovat niissä tallella.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈit̪u/
  • tavutus: i‧tu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi itu idut
genetiivi idun itujen
partitiivi itua ituja
akkusatiivi itu;
idun
idut
sisäpaikallissijat
inessiivi idussa iduissa
elatiivi idusta iduista
illatiivi ituun ituihin
ulkopaikallissijat
adessiivi idulla iduilla
ablatiivi idulta iduilta
allatiivi idulle iduille
muut sijamuodot
essiivi ituna ituina
translatiivi iduksi iduiksi
abessiivi idutta iduitta
instruktiivi iduin
komitatiivi ituine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo idu-
vahva vartalo itu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

idunestoaine, idunviritys, ituhippi, itujyvänen, iturata, itusalaatti, itusilmu, perunanitu

Idiomit[muokkaa]

  • olla itua - olla järkeä/ajatusta
Tuossa näkemyksessä on kyllä itua.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • itu Kielitoimiston sanakirjassa
  • itu Tieteen termipankissa

Ruotsi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

itu (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. halki, kahtia
  2. ta ~ med ngn aloittaa jkn