irstaus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]irstaus (40)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈirst̪ɑus/ tai /ˈirst̪ɑu̯s/
- tavutus: irs‧ta‧us / irs‧taus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | irstaus | irstaudet |
| genetiivi | irstauden | irstauksien |
| partitiivi | irstautta | irstauksia |
| akkusatiivi | irstaus; irstauden |
irstaudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | irstaudessa | irstauksissa |
| elatiivi | irstaudesta | irstauksista |
| illatiivi | irstauteen | irstauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | irstaudella | irstauksilla |
| ablatiivi | irstaudelta | irstauksilta |
| allatiivi | irstaudelle | irstauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | irstautena | irstauksina |
| translatiivi | irstaudeksi | irstauksiksi |
| abessiivi | irstaudetta | irstauksitta |
| instruktiivi | – | irstauksin |
| komitatiivi | – | irstauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | irstaude- | |
| vahva vartalo | irstaute- | |
| konsonantti- vartalo |
irstaut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. epäsiveellisyys
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Anagrammit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- irstaus Kielitoimiston sanakirjassa