irrottaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]irrottaminen (38)
- teonnimi verbistä irrottaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | irrottaminen | irrottamiset |
| genetiivi | irrottamisen | irrottamisten irrottamisien |
| partitiivi | irrottamista | irrottamisia |
| akkusatiivi | irrottaminen; irrottamisen |
irrottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | irrottamisessa | irrottamisissa |
| elatiivi | irrottamisesta | irrottamisista |
| illatiivi | irrottamiseen | irrottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | irrottamisella | irrottamisilla |
| ablatiivi | irrottamiselta | irrottamisilta |
| allatiivi | irrottamiselle | irrottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | irrottamisena (irrottamisna) |
irrottamisina |
| translatiivi | irrottamiseksi | irrottamisiksi |
| abessiivi | irrottamisetta | irrottamisitta |
| instruktiivi | – | irrottamisin |
| komitatiivi | – | irrottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | irrottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
irrottamis- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- irrottaminen Tieteen termipankissa