interjektio

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

interjektio (3)

  1. (kielitiede) huudahdussana, sanaluokka huudahduksille ja vastaaville ilmauksille
    Interjektion tai sitä seuraavan huudahduslauseen jälkeen laitetaan huutomerkki.
    Interjektiot saattavat olla onomatopoeettisia.
    Hei! yritin varoittaa.
    Roiskis! ja äijä oli kaulaansa myöten vedentäyttämässä kaivannossa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi interjektio interjektiot
genetiivi interjektion interjektioiden
interjektioitten
partitiivi interjektiota interjektioita
akkusatiivi interjektio; interjektion interjektiot
sisäpaikallissijat
inessiivi interjektiossa interjektioissa
elatiivi interjektiosta interjektioista
illatiivi interjektioon interjektioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi interjektiolla interjektioilla
ablatiivi interjektiolta interjektioilta
allatiivi interjektiolle interjektioille
muut sijamuodot
essiivi interjektiona interjektioina
translatiivi interjektioksi interjektioiksi
abessiivi interjektiotta interjektioitta
instruktiivi interjektioin
komitatiivi interjektioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]