onomatopoeettinen

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Onomatopoeettinen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

onomatopoeettinen (38) (komparatiivi onomatopoeettisempi, superlatiivi onomatopoeettisin) (taivutus)

  1. (kielitiede) ääniasultaan merkitsemäänsä asiaa jäljittelevä, esimerkiksi luonnon ääntä jäljittelevä
    Linnun nimi 'kuikka' on onomatopoeettinen – linnun soidinääni on kauas kuuluva kuiik-ko, kuiik-ko.[1]
    Monet interjektiot ovat onomatopoeettisia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈo̞no̞ˌmɑ̝̪̪t̪ʷo̞̞ˌpo̞e̞ːt̪ˌt̪ine̞n]

Etymologia[muokkaa]

  • muinaiskreikan sanasta ὀνοματοποιία (onomatopoiía, ’sanan muodostaminen ääntä jäljittelemällä’‎) < verbistä ὀνοματοποιέω (onomatopoiéō, ’muodostaa nimiä’ < substantiivista ὄνομα (ónoma, ’nimi’‎) ja verbistä ποιέω (poiéō, ’valmistaa’, ’tehdä’, ’tuottaa’‎) sekä suomen kielen suffiksista -nen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]