luonto

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luonto (1-J)

  1. maapallolla kaikki, mikä ei ole ihmisen rakentamaa tai järjestelemää
  2. (arkikieltä) luonne
    Mulla on semmonen luonto, että perään en anna.
  3. (mytologia) suojelushaltija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈlʷuo̞n̪t̪o̞]

Taivutus[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

luonnonaarre, luonnonaihe, luonnonaine, luonnonalue, luonnonannin, luonnonasfaltti, luonnonaste, luonnonedellytys, luonnonelinkeino, luonnonelämys, luonnonelämä, luonnonesine, luonnoneste, luonnonetu, luonnonfilosofi, luonnonfilosofia, luonnonhaaveilu, luonnonhaltija, luonnonharrastus, luonnonhartsi, luonnonhavainto, luonnonheinä, luonnonkatastrofi, luonnonkierto, luonnontaiteilija, luonnontalous, luonnontapahtuma, luonnontiede, luonnontila, luonnonoikku, luonnonraiskaus, luonnonvaisto, luonnonvara, luonnonvarasto, luontoaihe, luontoemo, luontohavainto, luontokappale, luontokuva, luontopolku, luontoäiti, saaristoluonto

Aiheesta muualla[muokkaa]