ikuisuus
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]ikuisuus (40)
- äärettömän pitkä aika
- (kuvaannollisesti, arkikieltä) loputtoman pitkältä tuntuva aika
- (filosofia) ajasta riippumaton olotila, jossa aika saattaa olla läsnä, mutta kykenee rajoittamaan vain sisällään, ei ulkopuolellaan, olevaa todellisuutta
- se, että on ikuinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈikui̯suːs/
- tavutus: i‧kui‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ikuisuus | ikuisuudet |
| genetiivi | ikuisuuden | ikuisuuksien |
| partitiivi | ikuisuutta | ikuisuuksia |
| akkusatiivi | ikuisuus; ikuisuuden |
ikuisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ikuisuudessa | ikuisuuksissa |
| elatiivi | ikuisuudesta | ikuisuuksista |
| illatiivi | ikuisuuteen | ikuisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ikuisuudella | ikuisuuksilla |
| ablatiivi | ikuisuudelta | ikuisuuksilta |
| allatiivi | ikuisuudelle | ikuisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ikuisuutena | ikuisuuksina |
| translatiivi | ikuisuudeksi | ikuisuuksiksi |
| abessiivi | ikuisuudetta | ikuisuuksitta |
| instruktiivi | – | ikuisuuksin |
| komitatiivi | – | ikuisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ikuisuude- | |
| vahva vartalo | ikuisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
ikuisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. äärettömän pitkä aika
|
3. ajasta riippumaton olotila
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ikuisuus Kielitoimiston sanakirjassa