houkutus

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

houkutus (39)

  1. usein voimakasta mielenkiintoa aiheuttava, attrahoiva tekijä tai ilmentymä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi houkutus houkutukset
genetiivi houkutuksen houkutusten
houkutuksien
partitiivi houkutusta houkutuksia
akkusatiivi houkutus; houkutuksen houkutukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi houkutuksessa houkutuksissa
elatiivi houkutuksesta houkutuksista
illatiivi houkutukseen houkutuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi houkutuksella houkutuksilla
ablatiivi houkutukselta houkutuksilta
allatiivi houkutukselle houkutuksille
Muut
essiivi houkutuksena houkutuksina
translatiivi houkutukseksi houkutuksiksi
abessiivi houkutuksetta houkutuksitta
instruktiivi houkutuksin
komitatiivi houkutuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä houkuttaa (houkut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssnat[muokkaa]

houkutuseläin, hokutuskeino, houkutuslintu, houkutusääni

Aiheesta muualla[muokkaa]