homo

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Homo ja homo-


Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

homo

  1. (slangia) surkea, huono
    Se oli ihan homo peli.

Substantiivi[muokkaa]

homo (1)

  1. miespuolinen homoseksuaali
    Siellä oli paljon homoja ja lesboja.
  2. homoseksuaali yleisesti, mies tai nainen
    Nykyään puhutaan homojen oikeuksista.
  3. (alatyyliä, halventava) henkilö, jota puhuja loukkaamistarkoituksessa väittää homoseksuaaliksi
    Joku homo tuli ja alko lyömää, mut vedin sitä turpaa.
    Painu, homo, vittuun!
    Vitun, homo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi homo homot
genetiivi homon luo homojen luo
partitiivi homoa luo homoja luo
akkusatiivi homo; homon luo homot
sisäpaikallissijat
inessiivi homossa luo homoissa
elatiivi homosta luo homoista
illatiivi homoon luo homoihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi homolla luo homoilla
ablatiivi homolta luo homoilta
allatiivi homolle luo homoille
muut sijamuodot
essiivi homona homoina luo
translatiivi homoksi luo homoiksi
abessiivi homotta homoitta
instruktiivi homoin
komitatiivi homoine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Arpitaani[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

homo m.

  1. mies

Esperanto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

homo

  1. ihminen

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

homo m. (monikko homo's)

  1. homo

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

homo

  1. ihminen, ihmisolento, henkilö

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi homō hominēs
akkusatiivi hominem hominēs
genetiivi hominis hominum
datiivi hominī hominibus
ablatiivi homine hominibus

homō m. (3)

  1. ihminen

Pohjoissaame[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

homo

  1. homo

Tokelau[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

homo

  1. kasvaa

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

homo

  1. homo