holmium

Suomi

Alkuaineet
dysprosium ← holmium → erbium
Dy ← Ho → Er

Substantiivi

holmium (5)

1. eräs alkuaine (tunnus Ho)

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	holmium	–
genetiivi	holmiumin	–
partitiivi	holmiumia	–
akkusatiivi	holmium; holmiumin	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	holmiumissa	–
elatiivi	holmiumista	–
illatiivi	holmiumiin	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	holmiumilla	–
ablatiivi	holmiumilta	–
allatiivi	holmiumille	–
muut sijamuodot
essiivi	holmiumina	–
translatiivi	holmiumiksi	–
abessiivi	holmiumitta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	holmiumeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	holmiumi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

nimetty Tukholman mukaan

Käännökset

1. eräs alkuaine (tunnus Ho)

bulgaria: холмий englanti: holmium espanja: holmio hollanti: holmium italia: olmio kreikka: όλμιο kroatia: holmij m. latvia: holmijs liettua: holmis malta: olmju portugali: hólmio puola: holm

ranska: holmium romania: holmiu ruotsi: holmium saksa: Holmium slovakki: holmium sloveeni: holmij tanska: holmium tšekki: holmium turkki: holmiyum unkari: holmium viro: holmium

Englanti

Substantiivi

holmium

1. holmium

Ruotsi

Substantiivi

holmium n. (yks. määr. holmiumet [luo], ei monikkoa)

1. holmium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 252

Slovakki

Substantiivi

holmium

1. holmium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 252