Siirry sisältöön

erbium

Wikisanakirjasta
Katso myös: Erbium
Wikipedia
Katso artikkeli Erbium Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Erbiumia
Alkuaineet
holmiumerbiumtulium
HoErTm


Substantiivi[muokkaa]

erbium (5)

  1. eräs alkuaine (tunnus Er)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi erbium
genetiivi erbiumin
partitiivi erbiumia
akkusatiivi erbium;
erbiumin
sisäpaikallissijat
inessiivi erbiumissa
elatiivi erbiumista
illatiivi erbiumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi erbiumilla
ablatiivi erbiumilta
allatiivi erbiumille
muut sijamuodot
essiivi erbiumina
translatiivi erbiumiksi
abessiivi erbiumitta
instruktiivi
komitatiivi erbiumeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo erbiumi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

yttrium, erbium, ytterbium ja terbium ovat kaikki nimetty ruotsalaisen Ytterbyn kylän mukaan, josta löydetystä mineraalista ne eristettiin.[1]

Käännökset[muokkaa]

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

erbium

  1. erbium

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

erbium n. (yks. määr. erbiumet [luo], ei monikkoa)

  1. erbium

Lähteet[muokkaa]

Slovakki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

erbium

  1. erbium

Lähteet[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

erbium

  1. erbium

Viitteet[muokkaa]

  1. Laitinen, Risto. Kemia. Pikku Jättiläinen. WSOY. Porvoo. 1985. ISBN 951-0-12416-8: s. 934