hinku
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (arkikieltä) halu
- Onko se putinismia, että haluaa rajat ja itsenäisyyden takaisin? Kokoomus ja vasemmisto ovat olleet niitä poistamassa. Eli hinku Putinin syliin on ollut vahva.
- vingahtava, hinkuva ääni (vain yhdyssanassa hinkuyskä)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈhiŋkʷu]
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hinku | hingut |
| genetiivi | hingun | hinkujen |
| partitiivi | hinkua | hinkuja |
| akkusatiivi | hinku; hingun |
hingut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hingussa | hinguissa |
| elatiivi | hingusta | hinguista |
| illatiivi | hinkuun | hinkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hingulla | hinguilla |
| ablatiivi | hingulta | hinguilta |
| allatiivi | hingulle | hinguille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hinkuna | hinkuina |
| translatiivi | hinguksi | hinguiksi |
| abessiivi | hingutta | hinguitta |
| instruktiivi | – | hinguin |
| komitatiivi | – | hinkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hingu- | |
| vahva vartalo | hinku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hinku Kielitoimiston sanakirjassa