hegemonia
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]
hegemonia (12)
- johtoasema, ylivalta, hallitseva asema muihin nähden
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhegeˌmoniɑ/
- tavutus: he‧ge‧mo‧ni‧a
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hegemonia | hegemoniat |
| genetiivi | hegemonian | hegemonioiden hegemonioitten (hegemoniain) |
| partitiivi | hegemoniaa | hegemonioita |
| akkusatiivi | hegemonia; hegemonian |
hegemoniat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hegemoniassa | hegemonioissa |
| elatiivi | hegemoniasta | hegemonioista |
| illatiivi | hegemoniaan | hegemonioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hegemonialla | hegemonioilla |
| ablatiivi | hegemonialta | hegemonioilta |
| allatiivi | hegemonialle | hegemonioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hegemoniana | hegemonioina |
| translatiivi | hegemoniaksi | hegemonioiksi |
| abessiivi | hegemoniatta | hegemonioitta |
| instruktiivi | – | hegemonioin |
| komitatiivi | – | hegemonioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hegemonia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]muinaiskreikan ἡγεμονία
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: hegemoninen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hegemonia Kielitoimiston sanakirjassa