havainto

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

havainto (1-J) (monikko havainnot)

  1. havaitsemisen tulos, ympäristön tilasta tehty mittaus tai aistinvarainen tulkinta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑ.ʋɑin.t̪o/

Taivutus[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aikahavanto, aistihavainto, hajahavainto, harhahavainto, havainnontekijä, havainto-opetus, havaintoaika, havaintoaines, havaintoalue, havaintoarvo, havaintoasema, havaintoesimerkki, havaintoesine, havaintoesitys, havaintoharha, havaintohetki, havaintokausi, havaintokerta, havaintokirja, havaintokuva, havaintokyky, havaintokynnys, havaintomalli, havaintomenetelmä, havaintopaikka, havaintopiiri, havaintopsykologia, havaintopäivä, havaintosarja, havaintotila, havaintotulos, havaintotunti, havaintotyö, havaintoverkko, havaintovirhe, havaintoväline, havaintovälineistö havaintoyksikkö, havantomenetelmä, havantopäiväkirja, havantotaito, havantotaulu, havantotorni, ilmahavainto, itsehavainto, kasvihavainto, kenttähavainto, kertahavainto, kielihavainto, kuulohavainto, lentohavainto, lintuhavainto, lisähavainto, lämpöhavainto, matkahavainto, näköhavainto, näköhavainto, pilvihavainto, sadehavainto, säähavainto, säähavaintoalus, säähavaintoasema, säähavaintopallo, ufohavainto, vedenkorkeushavainto, virhehavainto, yleishavainto

Aiheesta muualla[muokkaa]