hauta
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- paikka, johon kuolleen ruumis sijoitetaan: viimeinen leposija
- syvä kohta meressä: syvänmeren hauta
- Mariaanien hauta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑu̯t̪ɑ/
- tavutus: hau‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hauta | haudat |
| genetiivi | haudan | hautojen (hautain) |
| partitiivi | hautaa | hautoja |
| akkusatiivi | hauta; haudan |
haudat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haudassa | haudoissa |
| elatiivi | haudasta | haudoista |
| illatiivi | hautaan | hautoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haudalla | haudoilla |
| ablatiivi | haudalta | haudoilta |
| allatiivi | haudalle | haudoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hautana | hautoina |
| translatiivi | haudaksi | haudoiksi |
| abessiivi | haudatta | haudoitta |
| instruktiivi | – | haudoin |
| komitatiivi | – | hautoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hauda- | |
| vahva vartalo | hauta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- siirtymälaina myöhäiskantasuomesta < vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. ruumiin hautauspaikka
|
2. syvä kohta meressä
|
Idiomit
[muokkaa]- kaivaa omaa hautaansa
- toimia itselleen turmiollisesti tai kuolemaksi
- kehdosta hautaan
- kääntyä haudassaan
- (leikkimielinen) järkyttyä vielä kuoltuaankin
- toinen jalka haudassa
- (arkikieltä) niin raihnas tai sairas, että voidaan olettaa pian menehtyvän
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: haudattu, hautaamaton
- substantiivit: hautaaja, hautaaminen, hautaus, hautura, hautuu
- verbit: haudata, hautaantua, hautauttaa, hautautua, hautoa
Yhdyssanat
[muokkaa]- aarnihauta, aarniohauta, aarrehauta
- ainaishauta, arkkuhauta, hauta-arkku, hautauurna, perhehauta, sankarihauta, sukuhauta, uurnahauta
- ampumahauta, juoksuhauta, taisteluhauta, vallihauta, yhdyshauta, yhteyshauta
- galleriahauta, hautaholvi, hautakammio, hautakumpu, hautalöydös, hautalöytö, hautasaari, muinaishauta, muurihauta, okrahauta, polttohauta, ruumishauta, savihauta, viikinkihauta
- haudanhiljaisuus, haudanvakava, haudanvakavuus
- haudanhäpäisy, haudanryöstö, hautarauha
- haudankaivaja, hautaanpano, hautaansiunaaminen, hautahavu, hautahavutus, hautakirjoitus, hautakivi, hautakynttilä, hautalaatta, hautalahja, hautamuistomerkki, hautapaasi, hautapaikka, hautapatsas, hautaristi, hautaseppele, hautavaakuna, hautaveistos, hautavihko
- hautajakso
- hautakappeli
- hautakultti
- hautasyvänne, hautavajoama
- hautaterva, tervahauta
- joukkohauta, talvihauta, yhteishauta
- kalahauta
- lanttuhauta, naurishauta
- salahauta
- vesihauta
Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hauta Kielitoimiston sanakirjassa
- hauta Suomen murteiden sanakirjassa
- hauta Tieteen termipankissa
- hauta Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 340 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 357. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Baski
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]hauta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /hau̯ta/ tai /au̯ta/
- tavutus: hau‧ta
Substantiivi
[muokkaa]hauta
Verbi
[muokkaa]hauta
- lyhyt muoto verbistä hautatu
Inkeroinen
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hauta
Karjala
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hauta
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 9. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen germaaniset lainat
- Suomen kielen hautaussanasto
- Baskin sanat
- Baskin kielen adjektiivit
- Baskin kielen kaksitavuiset sanat
- Baskin kielen substantiivit
- Baskin kielen verbit
- Inkeroisen sanat
- Inkeroisen kielen substantiivit
- Karjalan sanat
- Karjalan kielen substantiivit