Siirry sisältöön

tervahauta

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tervahauta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tervahauta

  1. Tervanpolttoa varten tarkoitukseen muotoiltuun maakuoppaan tarkasti aseteltu, sytytetty ja peitetty pilkottujen tervasten ladelma, jonka palamista vartioidaan ja pidetään kytevänä tervan erottumiseksi. Valmis terva valutetaan haudasta putkea pitkin.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪erʋɑˌhɑu̯t̪ɑ/
  • tavutus: ter‧va‧hau‧ta

Etymologia

[muokkaa]

yhdyssana sanoista terva ja hauta

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]