miilu
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- hiilimiilu, puuhiilen polttamiseen tehty keko, jossa puut on peitetty turpeilla tai mullalla
- myllypeli
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmiːlu/
- tavutus: mii‧lu
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | miilu | miilut |
genetiivi | miilun | miilujen |
partitiivi | miilua | miiluja |
akkusatiivi | miilu; miilun |
miilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | miilussa | miiluissa |
elatiivi | miilusta | miiluista |
illatiivi | miiluun | miiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | miilulla | miiluilla |
ablatiivi | miilulta | miiluilta |
allatiivi | miilulle | miiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | miiluna | miiluina |
translatiivi | miiluksi | miiluiksi |
abessiivi | miilutta | miiluitta |
instruktiivi | – | miiluin |
komitatiivi | – | miiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | miilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- miilu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1