harava

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Harava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
harava

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

harava (11)

  1. maatalouden ja puutarhanhoidon apu- ja työväline, jota käytetään haravoimiseen. Haravassa on hammastettu tanko, joka on kiinnitetty varren päähän poikittain varteen nähden.
  2. eräänlainen järjestelmä veikkauspeleissä
  3. (arkikieltä) harava-antenni
    Teilläkin on harava katolla. Ei se tv-kuva näy ilman haravaa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi harava haravat
genetiivi haravan haravien
haravoiden
haravoitten
(haravojen)
(haravain)
partitiivi haravaa haravia
haravoita
(haravoja)
akkusatiivi harava; haravan haravat
Sisäpaikallissijat
inessiivi haravassa haravoissa
haravissa
elatiivi haravasta haravoista
haravista
illatiivi haravaan haravoihin
haraviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi haravalla haravoilla
haravilla
ablatiivi haravalta haravoilta
haravilta
allatiivi haravalle haravoille
haraville
Muut
essiivi haravana haravoina
haravina
translatiivi haravaksi haravoiksi
haraviksi
abessiivi haravatta haravoitta
haravitta
instruktiivi haravoin
haravin
komitatiivi haravoine-
haravine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]