hallitsijuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hallitsijuus (40)
- hallitsijana oleminen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hallitsijuus | hallitsijuudet |
| genetiivi | hallitsijuuden | hallitsijuuksien |
| partitiivi | hallitsijuutta | hallitsijuuksia |
| akkusatiivi | hallitsijuus; hallitsijuuden |
hallitsijuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hallitsijuudessa | hallitsijuuksissa |
| elatiivi | hallitsijuudesta | hallitsijuuksista |
| illatiivi | hallitsijuuteen | hallitsijuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hallitsijuudella | hallitsijuuksilla |
| ablatiivi | hallitsijuudelta | hallitsijuuksilta |
| allatiivi | hallitsijuudelle | hallitsijuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hallitsijuutena | hallitsijuuksina |
| translatiivi | hallitsijuudeksi | hallitsijuuksiksi |
| abessiivi | hallitsijuudetta | hallitsijuuksitta |
| instruktiivi | – | hallitsijuuksin |
| komitatiivi | – | hallitsijuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hallitsijuude- | |
| vahva vartalo | hallitsijuute- | |
| konsonantti- vartalo |
hallitsijuut- | |
Käännökset[muokkaa]
1. hallitsijana oleminen
|