haku

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

haku (1-D)[1]

  1. hakeminen, noutaminen
    paketin haku postista
  2. hakemuksen tekeminen
    passin haku, luvan haku
  3. etsintä
    kanavien automaattinen haku
  4. oppilasvalinta oppilaitoksiin
  5. (tietotekniikka) toiminto internet-sivulla tai tietokannan käyttöliittymässä, jolla voidaan etsiä yksittäisiä sanoja tai tehdä monimutkaisempia kyselyitä
  6. nouto

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑku/
  • tavutus: ha‧ku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haku haut
genetiivi haun hakujen
partitiivi hakua hakuja
akkusatiivi haku;
haun
haut
sisäpaikallissijat
inessiivi haussa hauissa
elatiivi hausta hauista
illatiivi hakuun hakuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haulla hauilla
ablatiivi haulta hauilta
allatiivi haulle hauille
muut sijamuodot
essiivi hakuna hakuina
translatiivi hauksi hauiksi
abessiivi hautta hauitta
instruktiivi hauin
komitatiivi hakuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hau-
vahva vartalo haku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

hakukelpoinen, hakukelpoisuus, hakukuljetus, muutoksenhaku, paikanhaku, työnhaku

Johdokset[muokkaa]

hakunen, hakusessa

Yhdyssanat[muokkaa]

hakuaika, hakuammunta, hakukielto, hakukone, hakulaite, hakuohjelma, hakupaperit, hakupartio, hakurahtiliikenne, hakusaarto, hakusana, hakuteos, hakutulos, hakuvalo, henkilöhaku, kaukohaku, lainhaku, luvanhaku, ruoanhaku, sekahaku, tiedonhaku, tietokonehaku, vianhaku, viranhaku, yhteishaku

Anagrammit[muokkaa]

kuha, uhka

Idiomit[muokkaa]

  • olla haku päällä – olla etsintäkuulutettuna; olla etsimässä kumppania
  • naisten haku – naisten vuoro hakea miehiä tanssimaan

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • haku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-D