hakasulje
Suomi
[muokkaa]| [ ] |
Substantiivi
[muokkaa]- suljemerkki, jossa on pitkä pystyviiva ja siitä 90 asteen kulmassa lähtevät väkäset ylhäällä ja alhaalla; [ tai ]
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑkɑˌsuljeˣ/
- tavutus: ha‧ka‧sul‧je
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hakasulje | hakasulkeet |
| genetiivi | hakasulkeen | hakasulkeiden hakasulkeitten |
| partitiivi | hakasuljetta | hakasulkeita |
| akkusatiivi | hakasulje; hakasulkeen |
hakasulkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hakasulkeessa | hakasulkeissa |
| elatiivi | hakasulkeesta | hakasulkeista |
| illatiivi | hakasulkeeseen | hakasulkeisiin hakasulkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hakasulkeella | hakasulkeilla |
| ablatiivi | hakasulkeelta | hakasulkeilta |
| allatiivi | hakasulkeelle | hakasulkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hakasulkeena | hakasulkeina |
| translatiivi | hakasulkeeksi | hakasulkeiksi |
| abessiivi | hakasulkeetta | hakasulkeitta |
| instruktiivi | – | hakasulkein |
| komitatiivi | – | hakasulkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hakasulkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hakasuljet- | |
Huomautukset
[muokkaa]Suorassa lainauksessa hakasulkeiden sisään merkitään alkuperäisestä lausunnosta puuttuvia (tai siinä eri tavalla olevia) sanoja tai kirjaimia, jos niitä on tarvinnut lisätä.
- Mikko Mallikkaan alkuperäinen lausunto on: Kielioppi on kieleen liittyvien sääntöjen järjestelmä. Sitä kehittää Suomessa Kotus.
- Lainauksessa voisi tarvittaessa lukea: "Sitä [kielioppia] kehittää Suomessa Kotus", kertoo Mikko Mallikas.
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. suljemerkki, jossa on pitkä pystyviiva ja siitä 90 asteen kulmassa lähtevät väkäset ylhäällä ja alhaalla
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]- Vieruskäsitteet
- aaltosulje, kaarisulje
- Yläkäsitteet
- sulje, suljemerkki
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hakasulje Kielitoimiston sanakirjassa