Siirry sisältöön

haava

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Haava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

haava (9)

  1. loukkaantumisesta tms. johtuva ihon vaurio, joka tavallisesti vuotaa verta
  2. (kuvaannollisesti) mielipaha, paha muisto
    Aika parantaa haavat.
    nuolla haavansa
  3. (urheilu) pesäpallossa ulkopelaajan saadessa kopin etenijöille tapahtuva virhe

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhɑːʋɑ/, [ˈhɑːʋɑ]
  • tavutus: haa‧va

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haava haavat
genetiivi haavan haavojen
(haavain)
partitiivi haavaa haavoja
akkusatiivi haava;
haavan
haavat
sisäpaikallissijat
inessiivi haavassa haavoissa
elatiivi haavasta haavoista
illatiivi haavaan haavoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haavalla haavoilla
ablatiivi haavalta haavoilta
allatiivi haavalle haavoille
muut sijamuodot
essiivi haavana haavoina
translatiivi haavaksi haavoiksi
abessiivi haavatta haavoitta
instruktiivi haavoin
komitatiivi haavoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo haava-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

alkuaan merkinnyt ’iskua’[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ampumahaava, avohaava, haavakuume, haavalaastari, haavamuodostuma, haavaside, haavatartunta, haavatulehdus, haavatyyny, iskuhaava, leikkaushaava, mahahaava, makuuhaava, palohaava, pintahaava, pistohaava, puremahaava, puukonhaava, säärihaava, vatsahaava, verihaava, viiltohaava

Idiomit

[muokkaa]

nuolla haavojaan/haavojansa

  1. toipua kokemastaan
    Hyökkäävät joukot kokivat raskaita menetyksiä ja vetäytyivät nuolemaan haavojaan.

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • haava Kielitoimiston sanakirjassa
  • haava Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkelit 3379, 3661 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.