toipua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

toipua (52-E) (taivutus[luo])

  1. parantua, parata (sairaudesta tai kielteisestä tapahtumasta)
    ~ flunssasta, onnettomuudesta, syövästä
  2. (laajemmin) palata ennalleen, saavuttaa entinen olotila
    Talous toipuu vieläkin pankkikriisistä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪oi̯puɑˣ/
  • tavutus: toi‧pu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

toipumisaika, toipumisloma

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • toipua Kielitoimiston sanakirjassa