haaremi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
haaremi (6)
- Lähi-idän kulttuureissa kodin yksityinen, vierailta kielletty osa
- polygamiassa yhden miehen pitämät vaimot tai rakastajattaret
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑːremi/, [ˈhɑ̝ːre̞mi]
- tavutus: haa‧re‧mi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haaremi | haaremit |
genetiivi | haaremin | haaremien haaremeiden haaremeitten |
partitiivi | haaremia | haaremeita haaremeja |
akkusatiivi | haaremi; haaremin |
haaremit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haaremissa | haaremeissa |
elatiivi | haaremista | haaremeista |
illatiivi | haaremiin | haaremeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haaremilla | haaremeilla |
ablatiivi | haaremilta | haaremeilta |
allatiivi | haaremille | haaremeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haaremina | haaremeina |
translatiivi | haaremiksi | haaremeiksi |
abessiivi | haaremitta | haaremeitta |
instruktiivi | – | haaremein |
komitatiivi | – | haaremeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haaremi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
- arabian sanasta ḥaram, 'kielletty' turkin kautta
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- haaremi Kielitoimiston sanakirjassa