eunukki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- mies, joka on kastroitu poistamalla kivekset; toimivat aiemmin haaremin vartijoina ja hallitsijan luotettavina virkamiehinä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈeu̯nukːi/
- tavutus: eu‧nuk‧ki
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eunukki | eunukit |
genetiivi | eunukin | eunukkien (eunukkein) |
partitiivi | eunukkia | eunukkeja |
akkusatiivi | eunukki; eunukin |
eunukit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eunukissa | eunukeissa |
elatiivi | eunukista | eunukeista |
illatiivi | eunukkiin | eunukkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eunukilla | eunukeilla |
ablatiivi | eunukilta | eunukeilta |
allatiivi | eunukille | eunukeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eunukkina | eunukkeina |
translatiivi | eunukiksi | eunukeiksi |
abessiivi | eunukitta | eunukeitta |
instruktiivi | – | eunukein |
komitatiivi | – | eunukkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | eunuki- | |
vahva vartalo | eunukki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
ranskan sanasta eunuque ’eunukki’ ← latinan sanasta eunuchus ← muinaiskreikan sanasta εὐνοῦχος, εὐνή (eunḗ, ’vuode’) + ἔχω (ékhō, ’minulla on; minä pidän’).
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- eunukki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A