gradu

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

gradu (1)[1]

  1. (puhekieltä) maisterintutkinnon lopputyö yliopistossa, pro gradu -tutkielma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈgrɑdu/
  • tavutus: gra‧du

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gradu gradut
genetiivi gradun gradujen
partitiivi gradua graduja
akkusatiivi gradu;
gradun
gradut
sisäpaikallissijat
inessiivi gradussa graduissa
elatiivi gradusta graduista
illatiivi graduun graduihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gradulla graduilla
ablatiivi gradulta graduilta
allatiivi gradulle graduille
muut sijamuodot
essiivi graduna graduina
translatiivi graduksi graduiksi
abessiivi gradutta graduitta
instruktiivi graduin
komitatiivi graduine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gradu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

gradutyö

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • gradu Kielitoimiston sanakirjassa

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

gradū

  1. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta gradus

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1