gradu
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]gradu (1)
- (puhekieltä) maisterintutkinnon lopputyö yliopistossa, pro gradu -tutkielma
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈgrɑdu/
- tavutus: gra‧du
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | gradu | gradut |
| genetiivi | gradun | gradujen |
| partitiivi | gradua | graduja |
| akkusatiivi | gradu; gradun |
gradut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | gradussa | graduissa |
| elatiivi | gradusta | graduista |
| illatiivi | graduun | graduihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | gradulla | graduilla |
| ablatiivi | gradulta | graduilta |
| allatiivi | gradulle | graduille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | graduna | graduina |
| translatiivi | graduksi | graduiksi |
| abessiivi | gradutta | graduitta |
| instruktiivi | – | graduin |
| komitatiivi | – | graduine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | gradu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. maisterintutkinnon lopputyö yliopistossa, pro gradu -tutkielma
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Vieruskäsitteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Kroatia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]gradu
Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]gradū
- yksikön ablatiivimuoto sanasta gradus