friisi

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Friisi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

friisi
Kielikoodit
ISO 639-1: fy
ISO 639-2:
ISO 639-3: fry
Wikisanakirja
Aineisto: Friisin kieli

friisi (5)

  1. (kielitiede) Friisinmaalla ja Friisein saarilla puhuttava germaaninen kieli (kielilyhenne: fy)
    Friisi jakaantuu kolmeen kieleen: länsi-, itä- ja pohjoisfriisiin.
  2. friisien kansaan kuuluva henkilö, friisiläinen
  3. (arkikieltä, epämuodollinen) Friisinmaan tai Friisein saarten asukas
  4. (arkkitehtuuri) vaakasuora nauhamainen pinta tai koriste seinässä
  5. (klassinen arkkitehtuuri) kuvin tai reliefein koristeltu palkiston keskivyöhyke arkkitraavin ja korniisin välissä
  6. (arkikieltä) naudan holstein-friisiläinen rotu tai sen yksilö
  7. (arkikieltä) hevosen friisiläinen rotu tai sen yksilö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi friisi friisit
genetiivi friisin friisien
(friisein)
partitiivi friisiä friisejä
akkusatiivi friisi; friisin friisit
Sisäpaikallissijat
inessiivi friisissä friiseissä
elatiivi friisistä friiseistä
illatiivi friisiin friiseihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi friisillä friiseillä
ablatiivi friisiltä friiseiltä
allatiivi friisille friiseille
Muut
essiivi friisinä friiseinä
translatiivi friisiksi friiseiksi
abessiivi friisittä friiseittä
instruktiivi friisein
komitatiivi friiseine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

4. arkkitehtuuri

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yläkäsitteet[muokkaa]

1. friisin kieli

Alakäsitteet[muokkaa]

4. arkkitehtuuri

Yhdyssanat[muokkaa]

hammasfriisi, kaarifriisi, lattiafriisi, lehtifriisi, lootusfriisi, noppafriisi, pihtifriisi, pyörökaarifriisi, ristikaarifriisi, rombifriisi, sakarafriisi, timanttifriisi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 115. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.
  2. Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto MMVII. TKK/Arkkitehtiosasto. 24.12.2006. [1]