fenkoli
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]fenkoli (6)
- ulkonäöltään tilliä muistuttava sarjakukkainen kasvi (Foeniculum vulgare), jonka vartta käytetään vihanneksena, lehtiä ja hedelmiä mausteena
- sen mausteena käytettävä siemen
- (yleisesti) mikä tahansa fenkolien (Foeniculum) suvun kasvi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈfeŋkoli/
- tavutus: fen‧ko‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fenkoli | fenkolit |
| genetiivi | fenkolin | fenkolien fenkoleiden fenkoleitten |
| partitiivi | fenkolia | fenkoleita fenkoleja |
| akkusatiivi | fenkoli; fenkolin |
fenkolit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fenkolissa | fenkoleissa |
| elatiivi | fenkolista | fenkoleista |
| illatiivi | fenkoliin | fenkoleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fenkolilla | fenkoleilla |
| ablatiivi | fenkolilta | fenkoleilta |
| allatiivi | fenkolille | fenkoleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fenkolina | fenkoleina |
| translatiivi | fenkoliksi | fenkoleiksi |
| abessiivi | fenkolitta | fenkoleitta |
| instruktiivi | – | fenkolein |
| komitatiivi | – | fenkoleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fenkoli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta fänkål < latinan sanasta fēniculum, ruotsin sanan loppuosa on muuttunut assosiaatiosta sanaan kål[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Alakäsitteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- fenkoli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 53. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.