tilli
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]tilli (5)
- maustetilli, ruohokasvi jota käytetään mausteena ja yrttinä (Anethum graveolens)
- (yleisesti) mikä tahansa tillien (Anethum) suvun kasvi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ilːi/, [ˈt̪ilːi]
- tavutus: til‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tilli | tillit |
| genetiivi | tillin | tillien (tillein) |
| partitiivi | tilliä | tillejä |
| akkusatiivi | tilli; tillin |
tillit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tillissä | tilleissä |
| elatiivi | tillistä | tilleistä |
| illatiivi | tilliin | tilleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tillillä | tilleillä |
| ablatiivi | tilliltä | tilleiltä |
| allatiivi | tillille | tilleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tillinä | tilleinä |
| translatiivi | tilliksi | tilleiksi |
| abessiivi | tillittä | tilleittä |
| instruktiivi | – | tillein |
| komitatiivi | – | tilleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tilli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta dill; samanlaisia nimityksiä on muissakin germaanisissa kielissä, mutta etäisempää alkuperää ei tunneta[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tilli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 50. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.