fauna

Wikisanakirjasta
Katso myös: faună

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fauna (9)[1]

  1. (eläintiede) eläimistö, alueen eläinkunta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfɑu̯nɑ/
  • tavutus: fau‧na

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fauna faunat
genetiivi faunan faunojen
(faunain)
partitiivi faunaa faunoja
akkusatiivi fauna;
faunan 		faunat
sisäpaikallissijat
inessiivi faunassa faunoissa
elatiivi faunasta faunoista
illatiivi faunaan faunoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi faunalla faunoilla
ablatiivi faunalta faunoilta
allatiivi faunalle faunoille
muut sijamuodot
essiivi faunana faunoina
translatiivi faunaksi faunoiksi
abessiivi faunatta faunoitta
instruktiivi – faunoin
komitatiivi – faunoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fauna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		-

Käännökset[muokkaa]

1. eläimistö, alueen eläinkunta
  • englanti: fauna
  • espanja: fauna f.
  • ranska: faune f.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • fauna Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fauna (monikko faunas tai faunae)

  1. (eläintiede) fauna

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fauna

  1. (eläintiede) fauna

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=fauna&oldid=4160501”