eläimistö
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eläimistö (1)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈelæi̯ˌmist̪ø/
- tavutus: e‧läi‧mis‧tö
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eläimistö | eläimistöt |
| genetiivi | eläimistön | eläimistöjen |
| partitiivi | eläimistöä | eläimistöjä |
| akkusatiivi | eläimistö; eläimistön |
eläimistöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eläimistössä | eläimistöissä |
| elatiivi | eläimistöstä | eläimistöistä |
| illatiivi | eläimistöön | eläimistöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eläimistöllä | eläimistöillä |
| ablatiivi | eläimistöltä | eläimistöiltä |
| allatiivi | eläimistölle | eläimistöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eläimistönä | eläimistöinä |
| translatiivi | eläimistöksi | eläimistöiksi |
| abessiivi | eläimistöttä | eläimistöittä |
| instruktiivi | – | eläimistöin |
| komitatiivi | – | eläimistöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eläimistö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta eläin (eläim(i) + -(i)stö)
Käännökset[muokkaa]
1. jollekin alueelle tyypilliset eläimet
|