esille
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]esille
- esiin, näkyviin, näkyville, ulos
- tuoda esille, nostaa esille, nousta esille
- Mies otti bussissa esille leikkiaseen.
- Miina kaivoi repustaan esille äidin laittamat eväät.
- saataville, tarjolle, käsiin
- Iltalehti kaivoi esille presidenttiehdokkaan opintosuoritusotteen. (iltalehti.fi)
- käsiteltäväksi, keskustelun aiheeksi
- Virkarikoksista epäiltyjen poliisien hyllytys esille (ts.fi)
- Lehti otti esille presidentti Niinistön ihmisoikeuslinjan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈesilːeˣ/
- tavutus: e‧sil‧le
Taivutus
[muokkaa]- Sanan taustalla on prefiksi esi-, jonka taivutusmuoto esille alunperin on. Esille kuuluu semanttisesti samaan ryhmään kuin sana esillä.
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | esi- | – |
| genetiivi | – | – |
| partitiivi | että | – |
| akkusatiivi | – | – |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | edessä | – |
| elatiivi | edestä | – |
| illatiivi | eteen | esiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | edellä | esillä |
| ablatiivi | edeltä | esiltä |
| allatiivi | edelle | esille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | – |
| translatiivi | – | – |
| abessiivi | – | – |
| instruktiivi | etenkin etenkään |
– |
| komitatiivi | – | – |
| adverbiaalisijat | ||
| superessiivi | – | – |
| delatiivi | – | – |
| sublatiivi | – | – |
| latiivi | edes | – |
| temporaali | – | – |
| kausatiivi | – | – |
| multiplikatiivi | – | – |
| distributiivi | – | – |
| temporaalinen dist. | – | – |
| prolatiivi | editse | – |
| situatiivi | – | – |
| oppositiivi | – | – |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- esille Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]esille
- yksikön allatiivimuoto sanasta es