ennakko

Suomi

Substantiivi

ennakko (4-A)

1. etukäteen suoritettava maksu
2. ammunnassa tähtäyksen muutos, jolla otetaan huomioon kohteen liike

   ottaa ennakkoa

3. tehtävän aloittaminen ennen kuin sen varsinainen aika olisi

   Otin vähän ennakkoa tässä hommassa - tuleepahan ainakin ajoissa valmiiksi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈenːɑkːo/
• tavutus: en‧nak‧ko

Etymologia

Johdos sanasta ensi nykykielestä hävinnen *enna- tai *enta-johdoksen kautta (vrt. ennallaan jne.).

Käännökset

1. etukäteismaksu

englanti: advance ranska: avance f., pré-

ruotsi: förskott

Liittyvät sanat

• diskontto
• ennakkoon
• ennalta
• förskotti
• kotti

Johdokset

• verbit: ennakoida

Yhdyssanat

ennakko-otaksuma, ennakkoaavistus, ennakkoarvelu, ennakkoarvio, ennakkoasenne, ennakkoehkäisy, ennakkoesitys, ennakkoilmoittautuminen, ennakkoilmoitus, ennakkokorko, ennakkokäsitys, ennakkolaskelma, ennakkoluulo, ennakkomaine, ennakkomainonta, ennakkomainostus, ennakkomaksu, ennakkomerkintä, ennakkomyynti, ennakkoperintä, ennakkoperintö, ennakkopiste, ennakkopäätelmä, ennakkopäätös, ennakkosensuuri, ennakkosuoritus, ennakkosuosikki, ennakkosäästäminen, ennakkotapaus, ennakkotarkastus, ennakkotieto, ennakkotilaaja, ennakkotilaus, ennakkotoimi, ennakkotorjunta, ennakkouutinen, ennakkovaraus, ennakkovero, ennakkoverolippu, ennakkoäänestys, ennakkoäänestäjä, ennakkoääni, ennakonkanto, ennakonpidätys, maksuennakko, postiennakko, postiennakkolähetys, rahtiennakko, rotuennakkoluulo, veroennakko, vuokraennakko

Aiheesta muualla

• ennakko Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 152 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa