förskotti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

förskotti (5-C)[1]

  1. (arkikieltä) ennakko(maksu); etenkin palkkaennakko

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈførskot̪ːi/
  • tavutus: förs‧kot‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi förskotti förskotit
genetiivi förskotin förskottien
(förskottein)
partitiivi förskottia förskotteja
akkusatiivi förskotti;
förskotin
förskotit
sisäpaikallissijat
inessiivi förskotissa förskoteissa
elatiivi förskotista förskoteista
illatiivi förskottiin förskotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi förskotilla förskoteilla
ablatiivi förskotilta förskoteilta
allatiivi förskotille förskoteille
muut sijamuodot
essiivi förskottina förskotteina
translatiivi förskotiksi förskoteiksi
abessiivi förskotitta förskoteitta
instruktiivi förskotein
komitatiivi förskotteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo förskoti-
vahva vartalo förskotti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C