empire

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Arc de Triomphe du Carrousel

Substantiivi[muokkaa]

empire (8)[1]

  1. uusklassisen arkkitehtuurin toinen vaihe; keisarityyli, ranskalainen Napoleon I:n aikana kehittynyt arkkitehtuurin, sisustuksen ja pukeutumisen tyylisuunta
    C.L. Engelin suunnittelema Helsingin keskusta edustaa pietarilaista empireä.
    Tuolit ovat tyypillistä empireä.
    naisen empirepuku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi empire empiret
genetiivi empiren empirejen
(empirein)
partitiivi empireä empirejä
akkusatiivi empire; empiren empiret
sisäpaikallissijat
inessiivi empiressä empireissä
elatiivi empirestä empireistä
illatiivi empireen empireihin
ulkopaikallissijat
adessiivi empirellä empireillä
ablatiivi empireltä empireiltä
allatiivi empirelle empireille
muut sijamuodot
essiivi empirenä empireinä
translatiivi empireksi empireiksi
abessiivi empirettä empireittä
instruktiivi empirein
komitatiivi empireine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

empirekaupunginosa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • empire Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 8

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

empire (monikko empires)

  1. keisarikunta; imperiumi
  2. valtakunta
  3. maailmanvalta

Idiomit[muokkaa]

  • the Empire State – New Yorkin osavaltio

Adjektiivi[muokkaa]

Empire (ei vertailuasteita)

  1. empiretyylinen, empire-
    the Empire style in architecture

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

empire m. (monikko empires)

  1. imperiumi, keisarikunta
  2. valtakunta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ɑ̃.piʁ/
  • Näin äännetään alueella: Pariisi, Ranska

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. Centre national de ressources textuelles et lexicales: empire