Siirry sisältöön

imperiumi

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

imperiumi (5)

  1. laaja valtakunta, johon kuuluu eri asemassa olevia osia; maailmanvalta
    Rooman imperiumi
    Brittiläinen imperiumi
    neuvostoimperiumi
    Pietari Suuren kaudella Venäjää alettiin kutsua imperiumiksi ja hallitsijaa imperaattoriksi.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈimpeˌriu̯mi/ tai /ˈimpeˌriumi/
  • tavutus: im‧pe‧riu‧mi / im‧pe‧ri‧u‧mi

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi imperiumi imperiumit
genetiivi imperiumin imperiumien
(imperiumein)
partitiivi imperiumia imperiumeja
akkusatiivi imperiumi;
imperiumin
imperiumit
sisäpaikallissijat
inessiivi imperiumissa imperiumeissa
elatiivi imperiumista imperiumeista
illatiivi imperiumiin imperiumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi imperiumilla imperiumeilla
ablatiivi imperiumilta imperiumeilta
allatiivi imperiumille imperiumeille
muut sijamuodot
essiivi imperiumina imperiumeina
translatiivi imperiumiksi imperiumeiksi
abessiivi imperiumitta imperiumeitta
instruktiivi imperiumein
komitatiivi imperiumeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo imperiumi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

[muokkaa]