imperiumi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]imperiumi (5)
- laaja valtakunta, johon kuuluu eri asemassa olevia osia; maailmanvalta
- Rooman imperiumi
- Brittiläinen imperiumi
- neuvostoimperiumi
- Pietari Suuren kaudella Venäjää alettiin kutsua imperiumiksi ja hallitsijaa imperaattoriksi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈimpeˌriu̯mi/ tai /ˈimpeˌriumi/
- tavutus: im‧pe‧riu‧mi / im‧pe‧ri‧u‧mi
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | imperiumi | imperiumit |
genetiivi | imperiumin | imperiumien (imperiumein) |
partitiivi | imperiumia | imperiumeja |
akkusatiivi | imperiumi; imperiumin |
imperiumit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | imperiumissa | imperiumeissa |
elatiivi | imperiumista | imperiumeista |
illatiivi | imperiumiin | imperiumeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | imperiumilla | imperiumeilla |
ablatiivi | imperiumilta | imperiumeilta |
allatiivi | imperiumille | imperiumeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | imperiumina | imperiumeina |
translatiivi | imperiumiksi | imperiumeiksi |
abessiivi | imperiumitta | imperiumeitta |
instruktiivi | – | imperiumein |
komitatiivi | – | imperiumeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | imperiumi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- imperiumi Kielitoimiston sanakirjassa