elektroniikka

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Elektroniikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

elektroniikka (9-A)[1]

  1. tekniikan ala, joka sisältää sähköisten laitteiden suunnittelua, rakentelua, käyttöä ja tutkimista
    Vastus, kondensaattori, kela, diodi ja transistori ovat elektroniikan komponentteja.
  2. elektroniset laitteet, kodin elektroniikka
    Tässä kaupassa myydään elektroniikkaa, kuten televisioita, radioita ja tietokoneita.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elektroniikka elektroniikat
genetiivi elektroniikan elektroniikkojen
(elektroniikkain)
partitiivi elektroniikkaa elektroniikkoja
akkusatiivi elektroniikka;
elektroniikan
elektroniikat
sisäpaikallissijat
inessiivi elektroniikassa elektroniikoissa
elatiivi elektroniikasta elektroniikoista
illatiivi elektroniikkaan elektroniikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi elektroniikalla elektroniikoilla
ablatiivi elektroniikalta elektroniikoilta
allatiivi elektroniikalle elektroniikoille
muut sijamuodot
essiivi elektroniikkana elektroniikkoina
translatiivi elektroniikaksi elektroniikoiksi
abessiivi elektroniikatta elektroniikoitta
instruktiivi elektroniikoin
komitatiivi elektroniikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo elektroniika-
vahva vartalo elektroniikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

elektroniikkainsinööri, elektroniikkakomponentti, elektroniikkateollisuus, kulutuselektroniikka, mikroelektroniikka, viihde-elektroniikka

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • elektroniikka Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Elektroniikka. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A