sähkö

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Sähkö Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sähkö (1)

  1. (fysiikka) sähkövirta tai sähkövaraus
  2. (kuvaannollisesti) jännittynyt, odottava ilmapiiri
    Ilmassa on sähköä ja historiallisen hetken tuntua.

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

Sanan otti käyttöön lääketieteen tohtori Samuel Roos käännösteoksessaan Mintähden ja sentähden, jossa hän perustelee valintaa seuraavasti:

Tämä sähähtämällä säkenöiminen on vetänyt minun ennen nimetöintä voimaa taikka ainetta Sähkö-voimaksi tai aineeksi nimittämään.

Aiempi ehdotus nimeksi oli Lönnrotin vuonna 1837 esittämä lieke, jonka kanssa sanaa käytettiin rinnan 1800-luvun lopussa.[1][2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aivosähkökäyrä, aurinkosähkö, biosähkö, hankaussähkö, kitkasähkö, kolmivaihesähkö, lämmityssähkö, lämpösähköpari, pietsosähkö, päiväsähkö, sydänsähkökäyrä, sähköaita, sähköajanotto, sähköakustiikka, sähköala, sähköankerias, sähköasennus, sähköasentaja, sähköauto, sähköbasso, sähködynamiikka, sähköelin, sähköenergia, sähköeriste, sähköeristin, sähköeristys, sähköfortuna, sähkögeneraattori, sähkögrilli, sähköhammasharja, sähköhitsaus, sähköhoito, sähköhäiriö, sähköilmiö, sähköinsinööri, sähköisku, sähköjohde, sähköjohdin, sähköjohto, sähköjuna, sähköjännite, sähkökaapeli, sähkökaappi, sähkökatko, sähkökatkos, sähkökeitin, sähkökello, sähkökemia, sähkökenttä, sähkökipinä, sähkökirja, sähkökirjoituskone, sähkökitara, sähkökiuas, sähkökoje, sähkökone, sähkökynttelikkö, sähkökynttilä, sähkökytkin, sähkökäymälä, sähkökäynnistin, sähkökäynnistys, sähkökäyttö, sähkölaite, sähkölaitos, sähkölamppu, sähkölanka, sähkölasku, sähkölevy, sähköliesi, sähköliike, sähkölinja, sähkölukitus, sähkölukko, sähkölähde, sähkölämmitin, sähkölämmitys, sähkölämpö, sähkölämpömittari, sähkömagneetti, sähkömagnetismi, sähkömankeli, sähkömekaanikko, sähkömies, sähkömittari, sähkömoottori, sähköneriste, sähköneristin, sähköneristys, sähkönjakelu, sähkönjohde, sähkönjohdin, sähkönjohtavuus, sähkönjohtokyky, sähkönkulutus, sähkönkäyttö, sähkönlähde, sähkönpurkaus, sähkönvaraamiskyky, sähköohjaus, sähköompelukone, sähköoppi, sähköpaimen, sähköpari, sähköparisto, sähköparranajokone, sähköpatteri, sähköpiano, sähköpiirustus, sähköporakone, sähköposti, sähköpumppu, sähköpunktuuri, sähköpurkaus, sähköputkitus, sähköpylväs, sähköpääkeskus, sähkörata, sähkösaha, sähkösanoma, sähkösilitysrauta, sähkösilmä, sähkösoitin, sähkösokki, sähkösokkihoito, sähköstartti, sähköstatiikka, sähkösuunnitelma, sähkösuunnittelu, sähkötalous, sähkötapaturma, sähkötariffi, sähkötarjous, sähköteho, sähkötekniikka, sähköteknikko, sähkötekninen, sähkötolppa, sähkötrukki, sähkötuoli, sähkötyyny, sähkötyö, sähköurakka, sähköurakointi, sähköurakoitsija, sähköurut, sähköuuni, sähkövalaisin, sähkövalaistus, sähkövalo, sähkövaraus, sähkövastus, sähkövatkain, sähköverkko, sähköveturi, sähköviestin, sähköviestintä, sähkövika, sähkövirta, sähköviulu, sähkövoima, sähkövoimajohto, sähkövoimakone, sähkövoimatalous, sähkövoimatekniikka, sähköyhtiö, tasasähkö, tuulisähkö, vaihtosähkö, vaihtosähkövastus, valosähkö, valosähköinen, valosähkötys, ydinsähkö, yösähkö, yösähkölämmitys

Idiomit[muokkaa]

  • olla sähköä ilmassa

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lindell, Ismo. Sähkön pitkä historia. Gaudeamus. Helsinki. 2009. ISBN 978-951-672-358-0: s. 15
  2. Roos, Samuel. (alkuteos Ule, Otto: luultavasti Warum und Weil. Berliini, 1869(?)). Mintähden ja sentähden: kysymyksiä ja vastauksia kaikkeen luonnon tietoon kuuluvissa asioissa. Turku. 1845: s. 101. Saatavana internetissä