ele
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
![]() |
Suomi[muokkaa]


Substantiivi[muokkaa]
ele (48)
- sanattomaan kommunikaatioon liittyvä ruumiinkieli, vartalon ja raajojen liike erityisesti tehostamassa puhetta
- Yhdestä eleestä, ilmeestä tai asennosta emme voi päätellä koko viestin sisältöä.
Ääntäminen[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ele | eleet |
genetiivi | eleen | eleiden eleitten |
partitiivi | elettä | eleitä |
akkusatiivi | ele; eleen |
eleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eleessä | eleissä |
elatiivi | eleestä | eleistä |
illatiivi | eleeseen | eleisiin eleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eleellä | eleillä |
ablatiivi | eleeltä | eleiltä |
allatiivi | eleelle | eleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eleenä | eleinä |
translatiivi | eleeksi | eleiksi |
abessiivi | eleettä | eleittä |
instruktiivi | – | elein |
komitatiivi | – | eleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | elee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
elet- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: eleetön, -eleinen (suurieleinen, vähäeleinen)
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Portugali[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
ele m.
- (persoonapronomini) hän (miehestä)
Romania[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
ele f.
- (persoonapronomini) he (naisista)