asenne
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- eettisiin arvoihin tai sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen perustuva myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa, ohje, kuvaus tai neuvo, kuinka toimia tavoitteen saavuttamiseksi
- Hänellä on myönteinen asenne.
- tiedollinen asenne, esteettinen asenne, eettinen asenne
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑsenːeˣ/
- tavutus: a‧sen‧ne
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asenne | asenteet |
| genetiivi | asenteen | asenteiden asenteitten |
| partitiivi | asennetta | asenteita |
| akkusatiivi | asenne; asenteen |
asenteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asenteessa | asenteissa |
| elatiivi | asenteesta | asenteista |
| illatiivi | asenteeseen | asenteisiin asenteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asenteella | asenteilla |
| ablatiivi | asenteelta | asenteilta |
| allatiivi | asenteelle | asenteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asenteena | asenteina |
| translatiivi | asenteeksi | asenteiksi |
| abessiivi | asenteetta | asenteitta |
| instruktiivi | – | asentein |
| komitatiivi | – | asenteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asentee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
asennet- | |
Etymologia
[muokkaa]Mahdollisesti johdos asento-sanasta. Yleiskielessä sana mainitaan ensi kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786.[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: asenteellinen
- verbit: asennoida, asennoitua
Yhdyssanat
[muokkaa]asenneilmapiiri, asenneilmasto, asennekasvatus, asennemittaus, asennevamma, asenteenmuutos, can do -asenne, elämänasenne, ennakkoasenne, normaaliasenne, oppositioasenne, perusasenne, puolustusasenne, rooliasenne, taisteluasenne, tutkijanasenne
Aiheesta muualla
[muokkaa]- asenne Kielitoimiston sanakirjassa
- asenne Tieteen termipankissa
- Artikkeli 310 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.