argumentti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]argumentti (5)
- looginen, perusteltu todistus tai mielipide
- (matematiikka) funktion vapaa muuttuja, josta funktion arvo riippuu
- (matematiikka) kompleksiluvun vaihekulma
- (tietotekniikka) komentoriviltä käynnistettäessä tietokoneohjelmalle annettu parametri, vipu
- (ohjelmointi) muuttuja, jolla välitetään tietoa funktiolle eli aliohjelmalle
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑrguˌment̪ːi/
- tavutus: ar‧gu‧ment‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | argumentti | argumentit |
| genetiivi | argumentin | argumenttien (argumenttein) |
| partitiivi | argumenttia | argumentteja |
| akkusatiivi | argumentti; argumentin |
argumentit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | argumentissa | argumenteissa |
| elatiivi | argumentista | argumenteista |
| illatiivi | argumenttiin | argumentteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | argumentilla | argumenteilla |
| ablatiivi | argumentilta | argumenteilta |
| allatiivi | argumentille | argumenteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | argumenttina | argumentteina |
| translatiivi | argumentiksi | argumenteiksi |
| abessiivi | argumentitta | argumenteitta |
| instruktiivi | – | argumentein |
| komitatiivi | – | argumentteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | argumenti- | |
| vahva vartalo | argumentti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. looginen, perusteltu todistus tai mielipide
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: argumentoida
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- argumentti Kielitoimiston sanakirjassa
- argumentti Tieteen termipankissa